Kirjoitan.

Voimaruokaa – Erkki Palviaisen haastattelu (SuurLohja 2/2015)

Voimaruokaa – Erkki Palviaisen haastattelu (SuurLohja 2/2015)

Julkaistu 25.2.2015 SuurLohja-lehdessä

Villiä, värikästä, luomua

Erkki Palviainen on ravintofilosofi, joka laittaa rahansa mieluummin laadukkaaseen ruokaan kuin vaikka kenkiin. Hän päätyi voimaruuan pariin liian monen kebab-reissun jälkeen, vaa’an lukeman ylitettyä yli yhdeksänkymmenen kilon.
Erkki kutsui SuurLohjan Vihdissä sijaitsevaan kotiinsa maistelemaan edullista ja terveellistä ruokaa.  Luomupeltojen ympäröimä punainen talo kylpee talviauringon valossa. Ovelle vastaan kipittää reilu parivuotias iloinen Väinö-poika. Keittiössä häärää Erkki ja hänen vaimonsa Tea. Pöydällä on erilaisia siemeniä likoamassa ja luomukasvikset odottelevat pilkkomista. Teemana on edullinen ja terveellinen illallinen. Mutta miten oikein määritellään voimaruoka, mitä se tarkoittaa?

–Voimaruoka on poikkeuksellisen ravinnetiheää ruokaa eli pienessä tilassa on enemmän ravinteita, Erkki selostaa.

– Mehustetaan, mehustetaan! alkaa Väinö innoissaan hihkua, kun Tea ottaa mehupuristimen esille. Sinne sujahtavat porkkanat, omenat, parsakaalin varret ja inkivääri.
– Kerran lastenjuhlissa Väinö sai mehua ja totesi ihmeissään sitä maistettuaan, että eihän tämä ole mehua, Tea nauraa.
Maistelemme mehua samalla kun Erkki pilkkoo kasvikset ja pistää ne kattilaan porisemaan. Tämän tuoreemmaksi ja aidommaksi ei mehu enää muutu. Maku tuntuu herättävän kaikki aistit.

Miten Erkki ajautui voimaruuan pariin, sitä hänen on vaikea sanoa, se saattoi olla kohtalo, sattuma, johdatus tai tuuri.
– Kun alkaa kyseenalaistaa, maailma ei ole enää sama, hän toteaa.
Voimaruoka avasi Erkille aivan uuden maailman – värikkäämmän ja maukkaamman. Hän alkoi kierrellä asuntoautolla ympäri Suomea luennoimassa voimaruuasta. Puheenlahjat hän uskoo perineensä isältään, papilta. Saarnaajan pojalla on vahvat mielipiteet, joita hän ei ujostele ilmaista. Hän kuitenkin yrittää olla arvostelematta muiden ruokavalioita tai elämäntapoja.
– Elämä on valintoja!
Ja valintojen edessä ihminen voi hämmentyä. Eikö tieto aiheuta ahdistusta?
– Tieto lisää tuskaa, mutta ymmärrys ei, hän toteaa.

Lapsuutensa Erkki vietti Ilomantsissa ja kävi kahdenkymmenenyhden oppilaan kyläkoulua, jossa oli oma keittäjä.
– Äitini oli aina kiinnostunut terveydestä ja oli hurahtanut elävään ravintoon, Erkki kertoo samalla kun hän alkaa valmistaa leipää äidin vanhan reseptin mukaan. Liotetut kaurahiutaleet, taatelit, auringonkukan- ja pellavansiemenet sekoittuvat kulhossa taikinaksi.
– 16-vuotiaana muutin pois kotoa ja aloin vetää kaikkea epäterveellistä, Erkki muistelee.
Lopulta roskaruoka vaihtui voimaruokaan ja nyt Erkin ruokavaliossa tärkeysjärjestyksessä tulee villi ruoka, sitten luomu. Syy siihen, miksi Erkki suosii luomua, on se, että se on maukkaampaa, värikkäämpää ja parempaa niin syöjälle kuin luonnolle. Hän suosii tuotteita, joilla on pitkä käyttöhistoria, sellaisia joita isoisoisä on käyttänyt. Hän myös valmistaa kaiken alusta loppuun asti itse, niin paljon kuin mahdollista.
– Mitä värikkäämpi sen parempi! Syö kaikkia sateenkaaren värejä läpi vuoden, hän vinkkaa.
Rasvaa hän ei kaihda – päinvastoin. Voita hän lisää runsaalla otteella niin keittoon, leipätaikinaan kuin jälkiruokaan.
– Voita ei voi olla liikaa, hän toteaa, ja siivuttaa juustohöylällä paksun palan voita uunituoreen leivän päälle. Ja lisää päälle vielä vuohengoudaa.
Seitikeiton ja tuoreen leivän kruunaa helppo ja nopea jälkiruoka, jonka Erkki pyöräyttää tehosekoittimessa parissa minuutissa. Illallisen päätteeksi vatsa on kylläinen, mutta myös mieli on ruokittu.

ERKIN RUOKAVINKIT:
– Syö sesongin mukaan ja monipuolisesti
– Aloita aamu vedellä, johon on puristettu tuoretta sitruunaa
– Vaihda sokeri hunajaan tai vaikkapa vaahterasiirappiin
– Lisää rasvaa! Vaihda margariini voihin ja käytä oliivi- tai kookosöljyä
– Voin rasvaprosentti: mitä korkeampi, sen parempi
– Hyvän oliiviöljyn tunnistaa tummasta lasipullosta
– Kananmunat
– Villikala
– Parsakaalin idut
– Värikkäät juurekset
– Villimarjat (mustikka, puolukka, karpalo)
– Pastöroimattomat juustot
– Älä unohda jodia
– Unohda light-tuotteet, ne ovat vain pahasta
– Jätä vitaminoidut tuotteet kaupan hyllyyn

SEITIKEITTO
(kattilallinen)

5 luomuperunaa
5 luomuporkkanaa
luomuparsakaalia
luomukukkakaalia
valkosipulia
sipulia
400 g alaskanseitifilee
100 g luomuvoita

Pistä viiden litran kattilaan perunat ja porkkanat veteen kiehumaan noin puoleksi tunniksi.Mausta maun mukaan, esimerkiksi pippurilla, valkopippurilla ja vähän myös suolalla. Lisää voi, sipulit, parsakaalit, kukkakaalit ja seiti. Anna keiton kiehua vielä kymmenen minuuttia. Keittoon voi kokeilla lisänä kookosmaitoa tai merilevää. Jos haluaa keitosta vielä edullisemman, voi käyttää luomupakastevihanneksia.

KALTIAINEN
(2 pellillistä)

4 dl kaurahiutaleita liotettuna
2 dl auringonkukan siemeniä liotettuna
2 dl pellavansiemeniä liotettuna
1 paketillinen taateleita liotettuna
1 dl rusinoita
200 g luomuvoita
1 l vettä
n. 2 dl spelttijauhoja
3 tl merisuolaa

Liota kaurahiutaleita, taateleita ja auringonkukan- ja pellavansiemeniä noin tunti. Kaada liotusvedet pois ja huuhtele siemenet. Sekoita kulhossa keskenään ja lisää joukkoon sulatettu voi. Laita sekaan rusinat, vesi ja suola. Lisää jauhoja (n.2dl) kunnes taikina näyttää sopivalta. Vaivaa kunnolla. Levitä pellille ja laita uuniin 200 asteeseen noin puoleksi tunniksi paistumaan. Kaltiaisesta voi tehdä helposti myös gluteiinittoman version Psylliumin kuorella ja mantelijahuoilla.

MARJAPOMMI
(neljälle hengelle)

1 pakastepussillinen mustikkaa
200 g luomuvoita
2 rkl hunajaa
2 kananmunankeltuaista

Pyöräytä kaikki ainekset tehosekoittimessa ja herkullinen jälkiruoka on valmis!

Teksti ja kuva: Moona Laakso